Mindfulnessia ja tietoista läsnäoloa yhdessä kissan kanssa
Naks, naks.
Nostan päätäni ja höristän korviani.
Kuulen, kuinka avain kääntyy lukossa ja ulko-ovi aukeaa.
Haukottelen.
Hyppään kiikkustuolini syleilystä lattialle ja venyttelen jäseniäni makeasti.
Emäntä on tullut takaisin kotiin.
"Missäköhän emäntä on tällä kertaa käynyt?"
Kiiruhdan eteisen ovelle emäntääni vastaan. Ovi ei mielestäni aukene tarpeeksi nopeasti, joten yritän vetää sen terävillä kynsilläni auki.
*raps, raps
Ovi aukesi!
Emäntä astuu eteiseen minua lempeästi tervehtien ja kuulumisiani kysellen.
"Ethän ole tehnyt tuhmuuksia?"
"Purrr, en tietenkään!"
Kellahdan selälleni ja nautin saamastani huomiosta ja rapsutuksista.
Emäntä laskee reppunsa lattialle ja ottaa takin pois päältään.
Kyyristyn repun viereen odottamaan, josko se avautuisi ja paljastaisi, millaisia salaisuuksia se pitääkään sisällään.
"Kenties repussa on minulle jotain herkkua..."
Emäntä avaa reppunsa ja ottaa sieltä kirjoja yksi kerrallaan.
"Miau, taisit käydä taas kirjastossa? Melkoinen pino kirjoja!"
Mutta hetkinen, yksi kirja kiinnittää huomioni.
Siinähän on kissa.
"Vau, mikä mirri!"
Haistelen ja pusken kirjaa uteliaasti.
Yritän maistaa kirjan terävää reunaa, mutta saan emännältä nuhteita tekosestani. Kirjaston kirjaa ei mukamas saisi maistella.
Emäntä kertoo, että tätä kirjaa luetaan sitten iltaisin yhdessä. Se kertoo kuulemma tietoisesta läsnäolosta yhdessä kissan kanssa, ja emännän mukaan pääsisin osalliseksi mindfulness- nimisiin harjoituksiin.
"Purr, kaikkea sitä kissa kuuleekin!"
Jo saman illan aikana emäntä asettautuu sohvan nurkkaan lukemaan.
Hyppään syliin tutkimaan, josko minullekin olisi sylissä paikka varattuna. Alustan pehmoisilla tassuillani emännän housuja ja kiepahdan kehräten kerälle.
Vietämme iltaa kahdestaan hiljaisuuden vallitessa.
Höristän korviani kuunnellessani sadepisaroiden ropinaa ikkunan takana, nuuhkin ilmaa haistaessani emännän kupista leijailevan teen tuoksun ja tunnen emännästä huokuvan lämmön tassujeni alla. Suljen silmäni ja nautin. Tässä ja nyt on hyvä olla.
Emäntä lukee hetken ja laittaa sitten kirjan syrjään. Saan hänen jakamattoman huomionsa osakseni. Kehrään tyytyväisenä ja nautin hellästä silittelystä, sekä kahdenkeskisestä rupattelustamme.
Tämä taitaakin olla purrfulnessia parhaimmillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti