Kesäloman kirjat, osa 3.
Puhelimeni piippaa saapuneen tekstiviestin merkiksi. Viesti on kirjastolta ja siinä lukee, että varaamani kirja on saapunut noudettavaksi. Noutoaikaa on jäljellä viikko, mutta lähden saman tien matkaan.
Tutkin kirjahyllyä, jossa varatut kirjat odottavat noutajaansa. Löydän oman varaukseni ja otan sen käteeni. Katselen kauniin sinistä kirjan kansikuvaa ja meren kuohuissa seisovaa punatukkaista naista. Kansikuva on niin taidokkaasti tehty, että pystyn tuntemaan meren suolaisen tuulen kasvoillani. Haluaisin hypätä aaltojen kuohuihin.
Käännän kirjan ympäri ja luen takakannen kuvauksen.
Englanti, 1841. Satakahdeksankymmentä naista nousee purjelaivaan, jonka määränpää on Tasmania. He ovat tyttäriä, sisaria, äitejä ja heidät on tuomittu aloittamaan uusi elämä maailman toisella laidalla. Kun Rajah jättää mantereen taakseen ja aloittaa yhdeksänkymmenen päivän matkan kohti Australiaa, jaettu kohtalo tuo naiset yhteen.
Kezia Hayter tietää, etteivät naiset ole vaarallisia. Hän valitsee heidän joukostaan käsityötaitoiset ja laittaa heidät ompelemaan monimutkaista tilkkutyötä. Jokainen ommel tuo naisia lähemmäs toisiaan, kunnes yksi heistä surmataan ja hauras ystävyys joutuu koetukselle.
Kun murhaajan metsästys alkaa, kaikki laivassa ovat epäiltyjä. Kuka on seuraava uhri ja keneen voi luottaa? Kuinka todistaa syyttömyys, kun on jo kerran todettu syylliseksi?
Vaaralliset naiset on jännittävä historiallinen murhamysteeri naisten solidaarisuudesta viktoriaanisella vankilaivalla. Mukaansatempaava tarina pohjautuu tositarinaan.
Pyhävirralla ja Venetsiassa vietettyjen leppoisien lomapäivien jälkeen raaka todellisuus lyö vasten kasvoja - edessäni on pitkä laivamatka naisvankien keskuudessa yli valtameren syvyyksien ja kuohuvien aaltojen.
Vuosi on 1841, joten Rajah- laivalla tuskin on mukana mitään moderneja merenkäynnissä käytettyjä tarvikkeita ja matkan ajalle helpotusta tuovia mukavuuksia. Entä jos laiva uppoaa matkan aikana? Entä jos sairastun? Onko laivalla lääkäriä? Mieleni alkaa täyttyä epävarmuudella - onko laivaan astuminen sittenkään järkevää?
Kaiken lisäksi joku meistä murhataan matkan aikana. Toivottavasti se en ole minä.
Lukukokemus kirjan parissa
Tarina etenee kolmen laivalla olevan naisen kertomana ja tapahtumat sijoittuvat sekä menneeseen että nykyaikaan. Kerronta tuntuu aluksi sekavalta, mutta siihen tottui onneksi nopeasti. Tapahtumien kuvailu kolmen eri naisen äänellä teki tapahtumista todentuntuisemman ja antoi mielenkiintoisen kurkistuksen naisten päänsisäisiin ajatuksiin.
Suljetun tilan murhamysteeri oli koukuttava sen tapahtumapaikan vuoksi - murha tapahtuu keskellä valtamerta seilaavalla laivalla. Murhaajalla ei siis ole mitään mahdollisuutta päästä karkuun, vaan hän joutuu piileskelemään naisvankien ja laivan miehistön joukossa. Kirja tarjoili koko ajan vinkkejä, kuka murhaaja voisi olla, mutta paljasti syyllisen vasta viimeisillä sivuilla.
Arvostin erityisesti tositapahtumiin pohjautuvaa tarinaa sekä kirjan kappaleiden alussa olevien Rajah- laivalla ommeltujen tilkkupeitteen pienistä neliöistä kertovia kuvauksia. Rajahin tilkkupeite on nykyään säilössä museossa Australian Canberrassa.
Postikortti kotisohvalta
Terveiset Rajahin laivankannelta!
Nappasin merimiehen avustuksella lokin ja kiinnitin sen jalkaan tämän postikortin. Toivottavasti lokki ja kortti löytää perille!
Päivät ovat kuluneet punkan pohjalla merisairauden kourissa ja kaiken lisäksi laivalla tapahtui murha. En aivan kuvitellut kesälomani sujuvan näin.
Odotan kovasti maihinnousua!
Matkaterveisin,
Iltalukija
🌊
Oho, kirjoittajalle tuli hieman mutkia matkaan! Kuinkahan maailmanympärimatkalle käy?
Lue kirjamatkasarjan edellinen osa:
Matkalla maailman ympäri osa 2: Nicolas Barreau - Pienten ihmeiden kahvila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti